Vantaanjokilaakson viljelymaisemiin liittyvän Katrinebergin kyläympäristöä on kehitetty ja sen kaupunkirakennetta laajennettu alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita aiheita vahvistaen. Kylärakennetta on laajennettu ja täydennetty itäisille peltoalueille pääosin pientalomaisella asumisella pitkät näkymälinjat säilyttäen. Kaupunkirakenteen jatkamisen periaatteisiin ovat vaikuttaneet maisemalliset ja myös maanomistukselliset lähtökohdat. Monimuotoisia pientaloja on sijoitettu jokilaakson kumpuilevaan avoimeen maisematilaan saarekkeiksi virkistys- ja liikuntareittien yhteyteen.

Suunnitelmassa luonnonympäristöt, viherympäristöt, puistot ja puutarhat on nostettu hyvän elinympäristön yhdeksi merkittävimmistä viihtyvyystekijöistä, joilla on vaikutusta myös terveellisyyteen ja sosiaaliseen toimivuuteen. Puistojen ja vihreän merkitystä suunnitelmassa osana asuin- ja kyläalueiden julkista tilaa on korostettu. Alueen asumisen ja elämäntavan yhdeksi vetovoimatekijäksi ja teemaksi ehdotetaankin liikuntaa ja aktiivisesti hyvässä kunnossa pysymistä teemalla ”Liikkumalla kunnossa kaiken ikää – asumisen uusi liikkumista ja terveellisiä elintapoja edistävä konsepti”, joka hyödyntää olemassa olevia resursseja, sopeutuu alueen vehreään maisemaan ja kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen alkuperäistä ideaa. Suunnittelualueen läpi kulkee Katrinebergin ulkoilureitti.

Pientalorakentaminen on sijoitettu kaupunkimaisen tiiviisti suuntia muuttavien katujen varsille tai monimuotoisiksi rakennusryhmiksi lähinnä maaston selännekumpareiden rinteille niiden arvokas puusto säilyttäen. Vinosuunnassa kulkeva katu aukioineen luo kauneutta ja yllätyksiä kävelijälle ja mahdollistaa julkisia viheryhteyksiä. Kaikki uudet rakennukset tehdään puusta ja ne rajoittuvat luonnonympäristöön ja suunnitelmassa on huolehdittu myös, että kaikista asunnoista on pitkät näkymät ympäristöön.

Kartanoalue navettoineen, kyläkeskus moderneine kerrostumineen sekä Katriinantien kyläraitti muodostavat Katriinan kylän arvokkaat ja vahvistettavat elementit. Purettavan koulun alueelle Katriinantien varrelle on suunniteltu uusi asuinkortteli ja lähikauppa. Uusi koulu ehdotetaan sijoitettavaksi Katriinan sairaalan vanhimpaan 1959 valmistuneeseen B-osaan. Nykyinen päiväkoti puretaan myös ja sen paikalle on ehdotettu rinnemaisemaan sovitettuja kerrospientaloja niin, että ne eivät asetu Kartanon maiseman tielle. Uusi päiväkoti sijoitetaan niin ikään kestävää kehitystä, resurssiviisautta ja saavutettavuutta ajatellen sairaalan vanhaa vuonna 1959 valmistunutta huolto- ja hallintorakennusta modistaen. Kyläkeskukseen sijoitetut koulu- ja päiväkoti tuovat luonnollisesti elämää kylän raiteille ja elinvoimaisuutta kyläyhteisöön.

Uudempaan 1979 valmistuneeseen sairaalan A-osaan on edotettu ikäihmisten asumista liikunta- ja terveyspalveluineen sekä geriatrian palveluja ja monipuolista kuntoutusta palvelemaan väestöä laajemmaltakin alueelta. Myös erilaiset liikuntakurssit ja työhyvinvointia edistäviä kuntoutuspäiviä majoituksineen voidaan järjestää uudistetun sairaalan tiloissa. Kartanoa kehitetään ravintola-, pitopalvelu-, juhla- ja seminaaritiloiksi. Kartanon navettarakennus voi toimia niin ikään tapahtumapaikkana ja konserttitilana suuremmille tilaisuuksille. Navettarakennuksen yhteyteen voidaan kehittää juhlava esiintymislava ulkokonserteille ja muille esiintymistilaisuuksille joka vuotisille ”Katriinan päiville”. Urheilukenttä on säilytetty, sillä se tukee liikuntaa ja pelejä ja voi toimia tapahtumapaikkana ja muuntua ulkoilmakonserttien ja -elokuvien kaltaisten tapahtumien sekä markkinoiden ynnä muiden kyläjuhlien pitopaikaksi – edistäen yhteisöllisyyttä ja henkistä hyvinvointia.

Ranta-alueelle sijoittuu myös alueen yleinen sauna ja jokikylpylä ympärivuotisine uintimahdollisuuksineen. Ulkoiluympäristöt ja kevyen liikenteen reitistö on sovitettu luonnon ja kylärakenteen lomaan, mikä vähentää yksityisautoilua merkittävästi. Pienimittakaavaiset rakennukset soveltuvat maisemallisesti kylämäiseen historialliseen jokilaakson peltomaisemaan, ja ne on toteutettavissa hiilineutraalisti puusta.

Ratkaisu koostuu toisiinsa lomittuvista osa-alueista, joissa on asuntoja noin 300 ja niissä on kerrosalaa arvioitu olevan yhteensä noin 32 000 k-m2. Asukkaita arvioidaan alueelle muuttavan asuntojen toteutustavasta riippuen noin 300–360 ja autopaikat on sijoitettu tonteille. Vieraspaikoille on järjestetty omat alueet.

Alue 1: Kartanon lähelle päiväkodin paikalle on suunniteltu ryhmä maisemaan avautuvia ja rinteeseen sovitettuja kaksi-kolmekerroksisia kerrospientaloja, joissa asuntoja on yhteensä 24.

Alue 2: Katriinantien varrelle on sijoitettu kolmikerroksisia puukerrostaloja ja lähikauppa koulun paikalle tuomaan ryhtiä ja katumainen osuus Katriinantien kyläkeskuksen kohdalle.

Alue 3: Kaupungin maalle on suunniteltu kortteleita ryhmäpientaloryhmille (AP), joissa pientaloryhmät sijoittuvat puiston ympärille. Tuottajamuotoisesti toteutetut I-II-tasoiset pientalot palvelevat erityisesti ruuhkavuosia elävien asukkaiden ja lapsiperheiden arkea, kun tavoiteltua pientaloasumista voi saada myös tuottajamuotoisesti toteutettuna turvalliseen ympäristöön hyvien lähipalveluiden, päiväkodin ja koulun viereen. solumaiset yksitasoiset asunnot puiston laidalla sopivat hyvin ikäihmisille ja edistävät lähiliikkumaista.

Alueet 4, 5 ja 6: Itäisen Katriinan kylän puolelle on suunniteltu yleiskaavan tavoitteiden mukaista täydennysrakentamista: monimuotoisia ja omaleimaisia Katriinan kylän kehityskuvan innoittamia ”peltorivejä” viheralueiden ja peltojen lomaan. Urbaaneille kaduille voi sijoittua omatoimisesti toteutuu ja pientaloja sekä yhtiömuotoista rakentamista, ryhmärakentamista, paritaloja sekä rivitaloja varten (AO, AP ja AR).
Aluetta kiertävä virkistysreitti jatkuu Vantaanjoen soiselle puolelle uuden siltayhteyden kautta. Joen varrelle on suunniteltu myös yleinen ja asukkaille suunnattu rantasauna uimarantoineen.

Uudet rakennukset voidaan rakentaa vaiheittain osa-alue kerrallaan. Katriinan kylän uudisrakentaminen kaupungin maalle voidaan toteuttaa ensimmäisenä. Koulun ja päiväkodin siirto sairaalalta vapautuviin rakennuksiin vapauttaa uusien asuinrakennusten toteuttamisen kyläalueelle. Yksityisille maille on myös ehdotettu täydentämistä olemassa olevien rakennusten yhteyteen.