SELOSTUS ”Sarat”

Kokonaisidea

Ehdotus jakautuu kahteen osa-alueeseen. Kukkulalle rakentunutta vanhaa ydinaluetta
on käsitelty vain vähäisellä, toimintojen edellyttämällä lisärakentamisella
sekä eri rakennuksille sovitetulla, käyttötarkoituksen mukaisilla peruskorjauksilla,
joista kaikista ei vielä ole tietoa. Ehdotuksen näkyvä uusi lisärakentaminen on
keskittynyt Katrinebergin itäiselle puolelle, purkukuntoisten ja uusittavien
asuin- ja koulurakennusten tilalle sekä kukkulan itäpuolisille vierus- ja
peltoalueille. Uudisrakentamisen
arkkitehtuuri on ehdotuksessa sovitettu vähäisin keinoin Katrinebergin alueen
katto- ja muotomaailmaan, joka pohjaa 1800-luvun alussa rakennetun Katrinebergin
kartanorakennuksen muotokieleen ja kattomaailmaan. Kartano aumakattoineen on
ollut mallina ja sovituskohtana alueen myöhemmälle ja sekä 1900-luvun lisärakentamiselle
aina 50-luvun loppuun ulottuen.

Kaupunkirakenteellinen ratkaisu
Ydinalueen varovainen uudistaminen ja sen liikenteellinen yhdistäminen
uuteen asuinalueeseen on muodostanut lähtökohdan valitulle kaupunkirakenteelle,
jossa yhdistävänä osana toimii Knaapinkujan rinteeseen sijoitetut ”Mansardi”-kerrostalot
ja niiden eteen 80-luvun alun huonokuntoisten rivitalojen tilalle tehdyt ”Town
House”-rivitalot sekä matalammat kaksikerroksiset ”Teltta”-paritalot. Kaikki kolme rakennustyyppiä on sekä arkkitehtuuriltaan
että maastosovitukseltaan, johdettu vuoden Katriinan sairaalan vuoden 1959 asuntola-
ja huoltorakennuksista sekä myöhemmistä matala-aumakattoisista Katriinan
rinteen asuinrakennuksista. Tavoitteena on ollut saada aikaiseksi luonteva ja
luonnon maastomuotoihin sovitettu jatkumo ja siirtymä vanhasta arkkitehtuurista
nykypäivän arkkitehtuuriin. Liikenteellisenä ratkaisuna on esitetty sairaalan
tien jatkamista kukkulan päältä maaston mukaisesti kaartuen Knaapintielle ja siitä
edelleen uudelle asuinalueella joka sijoittuu kukkula ympäröivälle alemmalle peltoaukealle.
Uuden asuinalueen koordinaatisto noudattaa suoraviivaisesti maaston kaltevuutta
ja perinteistä sarkajakoa ja suuntaa kohti Vantaanjokea. Ratkaisu turvaa pintavesien
hyvän ohjautumisen ja imeyttämisen matkalla kohti kohti Vaantaanjokea.

Katrinebergin kyläkeskustan paikaksi on siten vahvistunut Knaapintien liittymäalue
Katriinantiehen ja sen purettavaksi tulevan Seutulan koulun ympäristö, joka
tarjoaa luontevan paikan alueella tarvittavalle liike- ja palvelukeskukselle. Ratkaisussa
Katrinebergin länsipuoli muodostuu silloin
alueen toiminnalliseksi moottoriksi ja itäpuoli alueen tiiviimmän varsinaiseksi,
tiiviimmäksi asuinalueeksi. Ratkaisusta riippuen Seutulan koululla voisi olla
rooli toimia aluksi länsipuolen keskuksena väistötiloissa sairaalassa ja
jatkossa itäpuolen asuinalueen keskuksena uusien asuinkortteleiden ympäröimänä.
Uuden kyläkeskuksen toiminnallisuutta ja elävyyttä parantamaan on tulevien
liiketilojen päälle sijoitettu alueen rivitalotyypistöstä kehitettyä asuinrakentamista
terassipihoineen ja suurine parvekkeineen.

Henkisenä siteenä vanhaan kulttuuriin on kylätorin edustalle sijoittuvalle mansardikattoiselle
vanhalle rakennukselle ehdotettu kylätalon roolia artesaaniverstaiden
ympäröimänä.

Uuden asuinalueen rakennus- ja asuntotyypistössä on hyödynnetty kolmikerroksisten
town house -talojen mahdollisuutta tiiviiseen asuinrakentamiseen ja
tarvittaviin maastosovituksiin kellari- ja autotalli ratkaisuineen,
pienasuntoineen ja yhteistiloineen. Viher-, virkistys- ja liikkumisympäristö
Liikkumismuotojen edelleen perustuessa paljolti yksityisautoiluun
on liikenneturvallisuutta haettu pääsääntöisesti varovaisuuteen kannustavan
tiiviisti mitoitetun liikkumisympäristön kautta. Town House -taloilla on siinä
ratkaiseva rooli autotalleihin ajon tapahtuessa hiljaa ja suoraan kaduilta. Ratkaisulla
on jatkettu Katrinebergin nykyistä kyläteiden yhteiskäyttöön perustuvaa liikenteen
kohtaamiskulttuuria.

Kevyenliikenteen reitit on ehdotuksessa jatkettu luontevasti ja vaihtelevasti
seudun kehittyvään reitistöön .

Tilatotiedot on esitetty plansseissa.